Ja sitten hieman käymistäni kursseista. Lähtiessä matkaan Suomessa oli jo tehty alustava suunnitelma kursseista, joita vaihdon aikana on suorittaa ja näistä kerroinkin hieman aikaisemmassa postauksessa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat hieman vaihdon edetessä ja nyt käyn lyhyesti läpi käymäni kurssit sisältöineen. Erasmus stipendiin vaadittiin 15ECTS:ää, minä suoritin 23.
Pre-semester crash course (5ECTS)
Ennen varsinaisen lukukauden alkamista yliopistolla oli mahdollista opiskella saksan kieltä kurssilla, joka järjestettiin neljänä päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä. Tämä oli hyvin intensiivistä ja kehityin huomattavasti Saksan kielessä lähtötasoni ollessa nolla. Kurssilla edettiin hyvin rauhallista tahtia ja välillä kurssi tuntui junnaavan paikallaan, sillä hieman ripeämpi tahti olisi ollut paikallaan. Ennen semesterin alkua kasassa olikin jo 5 ECTS:ää
Semester afternoon course (8ECTS)
Semesterin alettua Saksan kielen opiskelua oli mahdollista jatkaa 100 euron hintaisella kurssilla, jonka oppitunnit sijoittuivat iltapäivään kello 16-18. Tätä kesti lähes koko semesterin ajan maanantaista torstaihin. Tahti jatkui jo Crash Courselta tutulla tahdilla. Kurssi ei ollut kovinkaan vaativa.
Leadership in Practise (5ECTS)
Kurssi on sekoitus esintymistaitoa ja johtamista. Kurssi on toteutettu siten, että jokainen kurssilla oleva henkilö kirjoittaa pareittain n. 3 sivun mittaisen esseen käsitellen jotain johtamiseen liittyvää aihetta. Tämän pohjalta tehdään presentaatiot, jotka esitetään kaksi päivää kestävässä seminaarissa. Tässä tilaisuudessa annetaan palautetta ja keskustellaan aiheista. Palautteen pohjalta parit laajentavat ja viimeiselevät esseensä kymmenen sivun mittaiseksi. Kurssi ei sisällä tenttiä ja on myös hyvin suosittu opiskelijoiden piirissä.
Economics of European Integration (5ECTS)
Kuiva ja teoriapohjainen kurssi, jossa käsitellään Euroopan Unionin historiaa sekä sen yhditymisen tuomia etuja ja haittoja mikro- ja makrotalouden näökulmista. Kurssi on toteutettu kerran viikossa järjestettävien luenojen, sekä joka toinen viikko järjestettyjen harkkojen avulla. Kurssiin on sisällytetty myös 2 lyhyttä questionnirea ja lopuksi kurssin kruunaaa tentti. Läsnäoloista luennolla saa apuja kurssiin 10% + questionnaireista maksimissaan 20%. Tämä on siksi sopiva vaihto-opiskelijalle, jonka intresseissä päällimmäisenä ei ole tenttiin luku ja opiskelu.
Loppujen lopuksi kurssien suorittaminen oli tehty helpoksi vaihto-opiskelijoille ja ne sisälsivät paljon joustovaraa mm. tenttipäivämäärien ja toteuttamisen suhteen. Esimerkiksi tentit oli mahdollista suorittaa suullisena jo tamikuun alussa, jolloin paluu omaan yliopistoon sujui helpommin.
Little boy in Paderborn
maanantai 25. helmikuuta 2013
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Cribs in Paderborn
Nyt on palattu Suomeen ja on aika miettiä mitä tältä blogilta virallisesti vaadittiin. Tässä postauksessa tulen käsittelemään joltain osin vaihto-oppilaiden asuntoja Paderbornissa. Pääasiassa opiskelijat sijoittuivat kolmeen eri kohteeseen joita olivat Vogeliusweg, Peter-Hilleweg ja yksityiset markkinat.
Vogeliusweg sijaitsee yliopiston kupeessa, noin minuutin kävelymatkan päässä. Hyvin moni vaihtareista asui täällä, mukaan lukien suurin osa suomalaisista kavereistani. Asunnot koostuvat pääasiassa 2-6hlön soluasunnoista, joissa WC-tilat ja keittiö jaetaan soluasunnon asukkaiden kesken. Moni asunnoista oli hyvin sotkuinen, sillä eri kansalaisilla on erilaisia kulttuuritapoja siisteyden ym. suhteen
Peterhilleweg sijaitsee noin 5min kävelymatkan päässä yliopistolta. Asunnot koostuvat 1hlön huoneista, joissa on WC:t ja suihkut, mutta keittiöt on jaettu useamman henkilön kesken kerroksittain. Juurikin näissä yhteisissä keittiöissä järjestettiin useimmin illanviettoja ja välillä meno saattoikin mennä villiksi ja kerran jopa saimme poliisit paikalle 100 euron sakkolappu mukana. Asunnot muuten pysyivät paljon siistimpänä, sillä asukkailla on käytössään enemmän henkilökohtaista tilaa josta pitää itse huolta.
Yksityisiltä markkinoilta löytyy ehdottomasti viihtyisimmät asunnot ja usein pääset asustamaan paikallisen opiskelijan kanssa. Miinuspuolena voidaan mainita huonot sijainnit yliopistoon nähden, mutta hyvät julkiset yhteydet pelastavat tämän miinuksen joiltakin osin. Usein nämä asunnot jaetaan yhden kämppiksen kanssa, jotka saattavat olla myös tyttö-poika pareja. Usein nämä asunnot pysyvät siistimpänä. Toisaalta vuokra saattaa kohota hieman korkeammaksi.
Viimeisenä mainittakoon asunto, jossa itse asuin. Yliopiston vieressä on hotelli nimeltä "Campus Hotel." Täällä asui vain muutama vaihtari ja koen itseni onnekkaaksi saadessani asunnon kyseisestä paikasta. Asunnot ovat opiskelijoiden piirissä halutuimpia ja koostuvat pelkästään yksiöistä. Huoneet näyttävät entisiltä hotellihuoneilta ja ovat peruspohjapiirrustukseltaan sellaisia sisältäen parvekkeen. Vuokraa maksoin tästä 290e/kk joka sisälsi veden, sähkön ja netin.
Asunnon hankinta onnistui todella helposti. Vain muutama viikko hyväksymiskirjeen jälkeen sähköpostiin tuli asuntotarjous. Omalla kohdallani hyväksymisen jälkeen minuun otti yhteyttä asunnon päävuokralainen, joka oli lähdössä vaihtoon Kiinaan ja tarvitsi alivuokralaista tuolle ajalle. Näin hoidin lopun kommunikoinnin hänen kanssaan ja asuminen kokonaisuudessaan sujui ongelmitta.
Vogeliusweg sijaitsee yliopiston kupeessa, noin minuutin kävelymatkan päässä. Hyvin moni vaihtareista asui täällä, mukaan lukien suurin osa suomalaisista kavereistani. Asunnot koostuvat pääasiassa 2-6hlön soluasunnoista, joissa WC-tilat ja keittiö jaetaan soluasunnon asukkaiden kesken. Moni asunnoista oli hyvin sotkuinen, sillä eri kansalaisilla on erilaisia kulttuuritapoja siisteyden ym. suhteen
Peterhilleweg sijaitsee noin 5min kävelymatkan päässä yliopistolta. Asunnot koostuvat 1hlön huoneista, joissa on WC:t ja suihkut, mutta keittiöt on jaettu useamman henkilön kesken kerroksittain. Juurikin näissä yhteisissä keittiöissä järjestettiin useimmin illanviettoja ja välillä meno saattoikin mennä villiksi ja kerran jopa saimme poliisit paikalle 100 euron sakkolappu mukana. Asunnot muuten pysyivät paljon siistimpänä, sillä asukkailla on käytössään enemmän henkilökohtaista tilaa josta pitää itse huolta.
Yksityisiltä markkinoilta löytyy ehdottomasti viihtyisimmät asunnot ja usein pääset asustamaan paikallisen opiskelijan kanssa. Miinuspuolena voidaan mainita huonot sijainnit yliopistoon nähden, mutta hyvät julkiset yhteydet pelastavat tämän miinuksen joiltakin osin. Usein nämä asunnot jaetaan yhden kämppiksen kanssa, jotka saattavat olla myös tyttö-poika pareja. Usein nämä asunnot pysyvät siistimpänä. Toisaalta vuokra saattaa kohota hieman korkeammaksi.
Viimeisenä mainittakoon asunto, jossa itse asuin. Yliopiston vieressä on hotelli nimeltä "Campus Hotel." Täällä asui vain muutama vaihtari ja koen itseni onnekkaaksi saadessani asunnon kyseisestä paikasta. Asunnot ovat opiskelijoiden piirissä halutuimpia ja koostuvat pelkästään yksiöistä. Huoneet näyttävät entisiltä hotellihuoneilta ja ovat peruspohjapiirrustukseltaan sellaisia sisältäen parvekkeen. Vuokraa maksoin tästä 290e/kk joka sisälsi veden, sähkön ja netin.
Asunnon hankinta onnistui todella helposti. Vain muutama viikko hyväksymiskirjeen jälkeen sähköpostiin tuli asuntotarjous. Omalla kohdallani hyväksymisen jälkeen minuun otti yhteyttä asunnon päävuokralainen, joka oli lähdössä vaihtoon Kiinaan ja tarvitsi alivuokralaista tuolle ajalle. Näin hoidin lopun kommunikoinnin hänen kanssaan ja asuminen kokonaisuudessaan sujui ongelmitta.
torstai 3. tammikuuta 2013
Interrail-paketti
Kurssit loppui vuodelta 2012 ja suurin osa kavereista palasi joulun viettoon omaan kotimaahansa ja osa lähti lopullisesti. Sääli ettei tämä vaihtoaika voi kestää ikuisesti. Minä ja kaverini Otto lähdimme valloittamaan Eurooppaa Interrail-lipuillamme. Tavoitteenamme on kiertää Praha-Wien-Bratislava-Budapest-Zürich-Milano-Monaco-Nizza-Pariisi-Luxemburg.
(yritin kirjoitella tätä matkan aikana, mutta koska siitä ei tullu mitään, kirjoitin nämä setit jälkikäteen muokkaillen matkalla kirjottamiani tekstejä)
Perjantai 21.12.2012 Lähtöpäivä
Kello 5.30 herätys. Edellisen illan vietin paikallisessa
kuppilassa erästä kanadalaista vaihto-oppilasta hyvästellen ja aamulla virkeänä
kohti juna-asemaa. Tai ainakin melkein, sillä en ollut nukkunut kunnolla
kahteen edelliseen yöhön ja univelka alkoi painaa jo heti reissun alussa. Juna lähti Paderbornista kohti Prahaa kello
6.42. Kaikki oli valmiina seuraavaa kahtatoista päivää varten. Tai ainakin
sillä oletuksella liikkeelle lähdettiin. Junamatka Paderbornista Prahaan vei
noin 7h ja sisälsi 3 vaihtoa ja yhden bussin. Sieltä olimme varanneet
hostellin, jonka etsimisessä oli aluksi hieman vaikeuksia, vaikka kyseinen
paikka sijaitsi koko ajan nenämme edessä.
Heitimme kamat huoneeseen ja lähdimme
suuntaamaan kohti safkamestaa. päädyimme TripAdvisoryn suosittelemaan paikkaan,
joka osoittautui melko täydeksi ja olisi vaatinut käytännössä pöytävarauksen.
Saimme kuitenkin pöydän vajaaksi tunniksi. Paikka osoittautui puhtaasti
kasvisruokamestaksi. No eihän siinä, vaikka yleensä vastustan lihatonta ruokaa,
nyt ei auttanut kun vaivalla pöytä saatiin. Ja paikka yllätti positiivisesti,
ja ruoka oli hyvää! (johtui pääosin varmaan runsaasta juuston määrästä). Tämän
jälkeen etsimme kaverimme, jotka olivat myös saapuneet samana päivänä Prahaan.
Joimme oluet, tai no muut joivat ja minä halusin taas tilata jotain uutta ja
tuntematonta, joka osoittautui limsaksi. Sain kuitenkin olutta loppu illan
tyytyen varmoihin vaihtoehtoihin. Prahassa oli hauskasti toteutettu baari, jossa
juomat tarjoillaan pienten junien avulla. Tarjoilijat ottavat ensin tilauksen
pöydästä ja hetken päästä pikku-juna tulee raiteita pitkin juomien kanssa
pöytään.
22.12 Praha
Herätys, aamupala ja läheiselle linnalle ja vuorelle. Päivä
meni pääosin kävellessä ja illalla suuntasimme IceBariin. Baari, jossa kaikki
pöytiä ja laseja myöten oli rakennettu jäästä. Lämpötila paikassa oli -7C ja
siellä sai olla 20min. Koska tulemme Suomesta, eihän tuollainen lämpötila tunnu
miltään. Siksi päätimme vetää koko lystin pelkissä shortseissa ja t-paidoissa.
Eikä tuossa ajassa kerinnyt paljon palleja paleltamaan. Tämän jälkeen
suuntasimme hieman syrjempään ravintolaan, jolla on oma panimo. Paikka on
tunnettu erikoisemmista oluista kuten kahvi-, banaani- ja kirsikkaoluesta. Maistoin
kahvi-, ja vaniljaoluita. Mielenkiintoinen makuelämys, sanon minä. Myöhemmin, vielä
ennen junamme lähtöä menimme ennestään tuttuun junabaariin parille oluille.
23.12. Wien/Bratislava
Junamme kohti Wieniä lähti 23.12 klo.00.01, eli tästä tuli
virallinen ensimmäinen reilipäivämme. Itäeuroopan kulttuuri iski saman tien naamalle
astuessamme junaan, jonka konduktööri oli vetänyt muutakin kuin pulkkaa talvisella
hangella. Kaveri oli niin humalassa ettei puheesta meinannut saada selvää
(saattoi johtua myös siitä että hän puhui meille saksaa). Hieman epäilytti
luovuttaa reilipassejamme hänelle yön ajaksi säilöön, mutta vaihtoehtoja ei
ollut.
Aamulla heräsimme Wienistä ja reilipassimme löytyivätkin
krapulaa kärsivän konduktöörin hoivista. Sää Wienissä oli kamala. Räntää satoi
vaakatasossa, eikä mikään paikka ollut vielä siihen aikaan auki, paitsi eräs
kahvila, jossa nautimme pienet aamiaiset. Ostimme metroliput, joilla liikuimme
kätevästi paikasta toiseen kierrellen parit nähtävyydet. Tavoitteenamme oli
käydä kuuluisassa maailmanpyörässä (ja juoda viiniä Wienissä) sitä ennen
kuitenkin checkasimme jotkut nähtävyydet, joita Otto oli katsonut etukäteen.
Aikaa oli rajalliset 7h joten oli oltava tehokas. Yllättävän paljon sitä kuitenkin
kerkesi tuossakin ajassa tekemään.
Puolen kolmen maissa olimmekin jo Bratislavassa, jossa sää
oli vielä huonompi. Suuntasimme saman tien UFO-torniin, jossa räpsimme
näköalakuvia ja joimme oluet. Keli ei houkuttanut paljoa kiertämään kaupunkia,
vaan pyörimme hetken keskustassa ja kävimme syömässä Slovakialaista safkaa.
Hyvät setit tälläkin kertaa. (Harva ruoka on koskaan pahaa). Juna asemalle
päästyämme vastaamme iski ensimmäinen vastoinkäyminen; myöhästynyt juna. Olimme jättäneet siirtymisen Bratislavasta Budapestiin viimeisen junan varaan, joka oli 3,5h
myöhässä. Märkinä ja kylmissään odotimme juna-asemalla epävarmoina siitä,
saapuuko juna koskaan. Lopulta se saapui
ja noin klo 01.30 olimme Budapestissa.
24.12 Budapest
Olemme selviytyneet vihdoin Budapestiin. Vuorokauden sisällä
kiersimme Prahasta Wieniin ja sieltä Bratislavaan. Selviydyttyämme varaamaamme
hostelliin selvisi ettei sen ”24h-respa” ollut enää auki emmekä päässeet
hostelliin sisään. Jouduimme siis etsimään toisen hostellin ja onneksi läheltä
löytyi yksi, josta saimme paikat 12hlö:n dormista. Tänään suunnitelmissa oli
käydä kylpylässä, mutta koska on jouluaatto, on se auki vain klo. 13.45:een,
joten joudumme siirtämään sen huomiseen. Tämä päivä meni siis nähtävyyksiä
katsellessa ja chillatessa muutaman oluen parissa ja totta kai Unkarin
kansallisjuomaa Palinkaa maistellessa.
25.12 Kylpyläpäivä!
Vihdoin koko reissun suurin kohokohta. Ainakin melkein.
Tänään pääsimme koko päiväksi lillumaan paikalliseen Unkarialaiseen thermal spahan.
Hintaa tälle tulee rapiat 10e/hlö ja saamme lillua +38C ulkoaltaassa
ulkolämpötilan ollessa muutamia asteita pakkasen puolella. Lisäksi kylpylässä
oli muutamia saunoja, jotka eivät kuitenkaan vetäneet vertoja suomalaiselle
saunalle, mutta toimi kuitenkin lieve versiona vieroitusoireille. Vietimme
vedessä noin 5h. Päivän päätteeksi suuntasimme vielä ravintolaan maistamaan
paikallista kansallisruokaa, Goulash-keittoa, joka teki ainakin minuun suuren
vaikutuksen. Se sisälsi paljon lihaa ja pieni tulisuus lämmitti joulupäivän
tunnelmissa. Loput taskusta löytyneet forintit tipiksi ja seiskan jälkeen rautatieasemalle ja sieltä yöjunalla suunta kohti
Zürichia.
26.12. Zürich
Aamuinen herätys Zürichissä, jossa tavoitteenamme oli viettää kokonainen päivä. Pian kuitenkin sinne saapumisen jälkeen huomasimme ettei
kyseisessä kaupungissa meillä ole varaa tehdä juuri mitään. McDonaldsin ”Euron
juustotkin” maksoivat 2,5CHF:ää eli noin 2€. Muutaman tunnin siellä oleskelun
jälkeen Alpit chekattuna suuntasimme kohti Milanoa, johon saavuimme joskus
kahdeksan aikoihin. Matkalla hostellille kävimme paikallisessa pitseriassa
nauttimassa paikallista kansallisherkkua. Päästyämme hostelllille noin puoli
kymmenen maissa meille selvisi että olimme vahingossa varanneet huoneen
väärälle kuukaudelle, tammikuulle. Hostellissa ei ole vapaita huoneita
jäljellä, mutta heppu respassa ohjaa meidät toiseen lähistöllä sijaitsevaan
hostelliin, josta meille irtoaa yöpaikat.
27.12 Milano
Aamulla nukuimme pitkään ja suuntasimme kiertelemään ympäri
Milanoa, jossa ei mielestäni ollut juuri nähtävää. Joku kirkko ja pari puistoa.
Ja ei Italiaa ilman Ferraria, Ferrarin fanishop jonka edustalla sijaitsi
Ferrari ja Lamborghini. Päätimme jättää seuraavan määränpäämme Nizzaan
viimeisen junan varaan, joka saattoi olla virhe, tai sitten vain yksi
mahdollisuus lisää. Lähdimme junalla kohti paikkaa nimeltä Ventimiglia.
Yllättäen jossain keskellä pikkukylää vuorien keskellä kaikki junassa olleet
hyppäsivät pois matkasta, kun taas minä ja Otto jäimme junaan odottamaan matkan
jatkamista. Me italian kielen taitajina emme ymmärtäneet edes perus sanastoa
kun konduktööri huitoo meille ”bulma, bulma”. Ihmettelimme mikä pulma tässä on,
kunnes myöhemmin selvisi että se tarkoitti bussia. Olimme sen verran hitaita
että missasimme ”bulman”.
Vietimme pari tuntia
jossain mukavassa pikkukylässä (Limone) Alppien keskellä, joka oli täynnä
laskettelijoita. Joimme siellä oluet ja pääsimme jatkamaan Ventimigliaan. Ventimigliassa viimeinen vaihtoyhteys Nizzaan oli mennyt 10 minuuttia ennen meidän
saapumistamme. No, ei siinä auttanut kuin viettää yö tässä pienessä rannikkokylässä.
Ajankuluksemme keksimme kiivetä läheiselle vuorelle katselemaan maisemia. Itse
olin innoissani nähdessäni palmuja ja meren, ja melkein mieleni teki mennä
yölliselle uinnille. Päätin jättää sen kuitenkin Nizzaan.
28.12 Monaco/Nizza
Jossain vaiheessa päivä vaihtui ja otimme aamun ensimmäisen
junan Monacoon. Koska reililippumme eivät olleet voimassa tuona päivänä,
menimme ”pummilla”, hyvällä menestyksellä. Aamuvarhaisella nousimme Monacoon,
jossa vauraus kukoisti satamissa ja autoliikkeissä. Oli Ferraria, Lamborghinia
ja Rolls Roycea. Pysähdyimme rantakadulle hieman istuskelemaan, jolloin teimme
ensikosketuksen poliisien kanssa. Parivaljakko kyseli kohtalaisen tarkkaa mitä
me teemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa. Lisäksi he tutkivat passimme
hyvin tarkkaan. Lopuksi he kertoivat Monacon tärkeimmät nähtävyydet ja
opastivat meidät läheiseen kahvilaan kahville. Kahvi maistuikin kokonaisen
valvotun yön jälkeen.
Puoli päivää kasinoita ja linnoja katseltuamme
suuntasimme Nizzaan. Lämpöä tästä kaupungista löytyi +18C ja kelit olivat
muutenkin kuin Suomen kesässä. Olin täysin kosteana kaikesta kesästä ja halusin
uimaan. Tosin univelka pakotti nukkumaan viitisen tuntia hostellihuoneessa,
jonka jälkeen ilta oli jo niin pitkällä, että suuntasimme ensin syömään ja
sitten pariin paikkaan ylihintaisille kaljoille. Hinnat vetivät vertojaan jo
Suomen hinnoille joten parin kaljan jälkeen oli palattava hostelliin nukkumaan.
29.12 Nizza
Uusi herääminen kesäiseen Nizzaan <3. Kävimme
ranskalaistyylisellä aamupalalla jossain fancyass kahvilassa, josta saimme
espresson, croissantin ja palan patonkia marmeladilla hintaan 5,2e. Tämän
jälkeen aioimme mennä kiertoajelulle ”kaupunkijunalla”, mutta 8 euron hinta ja
nihkeä reitti ei tehnyt vaikutusta, vaan päätätimme kiivetä läheiselle vuorelle
katselemaan maisemia. Muutama tunti siellä ja vihdoin pääsin uimaan! Välimeri
oli vielä yllättävän lämmintä, vaikka ilma tuntuikin hieman viileältä sieltä
noustessa. Illalla vielä viimeiset ateriat eräässä buffet tyylisessä
ravintolassa, jossa lisukkeita sai rajattomasti seisovasta pöydästä. Tämä
saattoi olla syy, joka teki seuraavan yön junamatkastani Pariisiin yhtä
helvettiä. En nukkunut juuri silmäystäkään juostessani jatkuvasti vessaan
oksentamaan.
30.12. Paris
Saavuimme aamulla puoli kasin
maissa Nancy-Villeen, jossa teimme lyhyen kaupunkikierroksen ja Otto veti
aamupalaa. Minulle ei oikein maistunut sattuneesta syystä. Pari tuntia Nancyssä
ja sitten Pariisiin. Pariisissa menimme saman tien metroasemalle ostamaan
metrolippuja ja etsimään tietämme hostellillemme. Hostelli löytyi kivuttomasti
ja metroverkosto oli hyvin selkeä ja helppokäyttöinen. Latailimme hetken akkuja
ja illalla suuntasimme Eiffel-tornille ja muille nähtävyyksille. Nauratti,
kuinka paljon ihmisiä riitti jonoksi jokaiseen paikkaan. Me päätimme jättää
Eiffel-torniin kiipeämisen seuraavalle aamulle, jolloin välttyisimme jonoilta.
Pyörimme jonkun aikaa keskustassa, kävimme safkaamassa ja lopuksi menimme
hostelliin koisimaan.
31.12 Uuden vuoden aatto
Aamulla klo 7.20 ylös, suihkuun,
aamupalalle ja check-outin kautta kohti Eiffeli-tornia. Saavuimme tornille klo
8.50 sen auetessa klo 9.30. Sisällä olimme jo klo. 9.40 joten jonottamiseen
meni aikaa vain 50min. Eiffelin jälkeen menimme Luxembourg puistoon, jossa Otto
aloitti saman mitä minä pari yötä aiemmin. Luxembourg-puisto tuli laatoitettua,
joten suuntasimme takaisin hostellille. Loppupäivä menikin siinä hostellin
aulassa istuskellessa ja odotellessa jos Oton olo paranisi. Olimme hostellilla
klo 23:een asti, jolloin suuntasimme Eiffel-tornille unelmissa nähdä kaikkien
aikojen suurin ja hienoin ilotulitus. Kello oli 00.10. aika kulu ja kului, eikä
mitään tapahtunut. Suraan sanottuna olin erittäin pettynyt Pariisin uuden vuoden panostukseen. Mikkelin ilotulituksetkin vetäisivät vertoja sille
esitykselle.
Vettä satoi ja ihmiset poistuivat. Mekin yritimme poistua
juna-asemalle, josta aamulla junamme lähtisi. Metrot olivat tuon yön ilmaisia
joten ne olivat niin täynnä, ettei meillä ollut toivoakaan päästä sisään. Joskus
kolmen aikoihin pääsimme vihdoin rautatieasemalle. Siellä nukuimme lattialla
seuraavaan aamuun asti. Noin seitsemän aikoihin heräsin kun joku tökki minua
olkapäähän. Joku vartiopartio selitti ranskaksi, ettei saa nukkua, pitää istua.
No ei sitten. Vielä 1,5h junan lähtöön. Ja lopulta Luxembourg skipaten takaisin
Paderborniin.
IceBar@Praha |
Palinka! |
Ei Italiaa ilman Ferraria |
perjantai 16. marraskuuta 2012
Weekend in Brussels
Friday evening. I've got a
hangover. Yeasterday we played game called power hour. Take a shot of beer in
every minute in one hour. I couldn't. And after that to nightclub.
It's been a while I last time wrote something here (again). You might notices that this time language has changed in English. I'll try this at least once because one nameless Polish guy said he wants to hear how awesome he is. So I hope you will read this! (But I'm not going to tell how great you are)
Two weeks ago we made a little weekend trip with Finnish guys to the capital of EU. One of our friends is Erasmus student in Brussels so we had opportunity to visit and sleep at his place.
Our trip started about 12.00 on Friday with the train to Aachen. That went well, but when we were supposed to change a train, revealed that our train has been cancelled. Great. We went to ask about the situation and they recommend going by bus. No way! There was still one train which will go to Brussels so we decided to take that on and wait couple of hours in Aachen. Finally our train arrived in time. It was old and crappy like straight from the 70's Soviet Union. But atleast it moved and that's enough for me. Finally about 20.00 we arrived to Brussels.
First impression of the city was dirty and disgusting. Lots of homeless people and piss smells everywhere. Wtf? CAPITAL OF EU. I expected something else. Anyway we ignored them and took a metro to our friends place and he was waiting us there. Fast we went buy beer from supermarket and some döner from local döner place. Döners were big and cheap, only about 4e. That was the only thing what was cheap. Our friend told about his heating and energy saving problems. That's so expencive they have to think carefully how to use electricity.
We drank our beers and headed to city center. Our friend took us to a place where were lots of different beers. If I remember right, there were about 2500 different beer. The place was called Delirium.
On Saturday we hanged around the city and watching sights. Dinner in some Greek restaurant and little bit chocolate from chocolate shop. I'm not so into chocolate but anyway tasted one. It didn't taste so special. Just chocolate. On the evening again to city center taste some beers and back. Early Sunday trip back to Paderborn went better than going there and early evening we were back in Paderborn.
What I can say about the trip. At least it was cheap. Going there
and coming back cost only 16e and accommodation was free. But Brussels was a shitty city. Now it has been seen and I think I'm not going back there ever again. Belgium is very expensive country and only thing you can do there is try to go throw all of those 2500 beers. I think one weekend is not enough for that.
Last weekend we were in Berlin but I will write about it later. And we booked hostels and flights to London!
Tschüss!
It's been a while I last time wrote something here (again). You might notices that this time language has changed in English. I'll try this at least once because one nameless Polish guy said he wants to hear how awesome he is. So I hope you will read this! (But I'm not going to tell how great you are)
Two weeks ago we made a little weekend trip with Finnish guys to the capital of EU. One of our friends is Erasmus student in Brussels so we had opportunity to visit and sleep at his place.
Our trip started about 12.00 on Friday with the train to Aachen. That went well, but when we were supposed to change a train, revealed that our train has been cancelled. Great. We went to ask about the situation and they recommend going by bus. No way! There was still one train which will go to Brussels so we decided to take that on and wait couple of hours in Aachen. Finally our train arrived in time. It was old and crappy like straight from the 70's Soviet Union. But atleast it moved and that's enough for me. Finally about 20.00 we arrived to Brussels.
First impression of the city was dirty and disgusting. Lots of homeless people and piss smells everywhere. Wtf? CAPITAL OF EU. I expected something else. Anyway we ignored them and took a metro to our friends place and he was waiting us there. Fast we went buy beer from supermarket and some döner from local döner place. Döners were big and cheap, only about 4e. That was the only thing what was cheap. Our friend told about his heating and energy saving problems. That's so expencive they have to think carefully how to use electricity.
We drank our beers and headed to city center. Our friend took us to a place where were lots of different beers. If I remember right, there were about 2500 different beer. The place was called Delirium.
On Saturday we hanged around the city and watching sights. Dinner in some Greek restaurant and little bit chocolate from chocolate shop. I'm not so into chocolate but anyway tasted one. It didn't taste so special. Just chocolate. On the evening again to city center taste some beers and back. Early Sunday trip back to Paderborn went better than going there and early evening we were back in Paderborn.
Peeing boy |
Last weekend we were in Berlin but I will write about it later. And we booked hostels and flights to London!
Tschüss!
torstai 25. lokakuuta 2012
Weekend in Munich
Iltaa ystävät!
Tänään on torstai ja mahdollisesti suurimmat kekkerit Paderbornissa ikinä. Viime bloggauksesta on aikaa. Syitä saattaa olla laiskuus tai se, etten koe kenenkään olevan kiinnostunut normi askareista arjen keskellä. Toisaalta kävimme kyllä joku aika sitten Amsterdamissa, mutta mitä tapahtui siellä, jääköön sinne.
Aanyway. Viime viikonloppuna meillä oli mahdolllisuusvierailla Munchenissä, tuossa Octoberfest-kaupungissa, joka on "hieman" suurempi kuin tämä meidän Paderbornimme. Matkan järjesti paikallinen järjestö (Eurobiz), joka hoitaa erinäköisiä matkoja vaihto-oppilaille pitkin vuotta. Tämä matka oli ensimmäinen suurempi matka, johon oli rajoitettu osallistumismäärä 45hlö ja hintaa 75e sisältäen majoitukset, matkat ym. Itsestään selvää olikin, ettei jokainen halukas yli sadasta vaihto-oppilaasta mahtunut mukaan. Itse olin toisella varasijalla, ja sain onnekkaasti kuulla pääseväni mukaan alku viikosta parin henkilön peruttua.
Matka bussilla Paderbornista Muncheniin tulisi kestämään n.8h joten lähtö oli aikaisin kello 5.45. Tämähän ei ollut tietenkään ongelma koska edellisenä iltana yliopistolla oli Erasmuksen 25 vuotis juhlat, joissa tuli naukkailtua olutta pitkin yötä, tarkoituksena selviytyä samoilla silmillä bussiin. Toisin kuitenkin kävi.
Herään perjantai aamuna klo 10.16 puhelimessa 7 vastaamatonta puhelua buddyltani, joka oli myös lähdössä matkalle. Tajusin että olin missannut bussin ja soitin pikaisesti buddylleni. Hän oli ilmeisesti nukkumassa, koska kuulosti juuri siltä kuin vasta herännyt voi kuulostaa. Mietin hetken vaihtoehtojani, yksin Paderbornissa vai muiden mukana Munchenissä. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Olisin pukenut vaatteet ylleni, mutta koska ne olivat ylläni jo herätessäni, nappasin edellisenä iltana valmiiksi pakatun repun mukaan ja säntäsin bussipysäkille tavoitteena päästä juna-asemalle. Bussi oli juuri lähdössä ja jouduin alentumaan ja juoksemaan ehtiäkseni bussiin. Saavuttuani asemalle seuraavan Muncheniin menevän junan lähtöön oli aikaa 2min. Juna oli ICE ja tiesin sen maksavan mukavasti mutten voinut missata Muncheniä. Ostin lipun automaatista ja hintaa sille napsahti mukavat 116e. Tämän jälkeen säntäsin laiturille jossa juna jo odottikin.
Yhteys oli harvinaista kyllä suora ja matkan tuli kestää vain 4h 22min. Tämä tarkoitti sitä että olisin perillä vain noin 30min myöhemmin kuin muut. Toisin kuitenkin kävi. Noin puoli tuntia ennen arviotitua saapumisaikaa juna pysähtyy ja kuuluttaja kuuluttaa jotain saksan kielellä mitä en luonnollisesti ymmärtänyt. Kuulutuksen loputtua ihmiset junassa alkavat pitämään ääntä ja erotan sanat scheisse. Kysyn viereiseltä matkustajalta mistä on kyse ja hän vastaa että edessä on tulipalo?, joten joudumme ajamaan tunnin takasin ja kiertämään toista kautta, joka johtaa kahden tunnin myöhäisempään saapumiseen. Noh ei siinä auttanut kuin mennä ravintolavaunuun oluelle.
Lopulta kello 17.30 saavun Munchenin rautatieasemalle. Utelen buddyltani hostellimme osoitteen ja missä he ovat tällä hetkellä. 10min myöhemmin löydän hostellin jonka tyttö respassa puhui suomea! Tältä sain kartan ja sain selville miten pääsen Hofbräuhauseen, yhteen maailman tunnetuimmista pub-ravintoloista. Sieltä lopulta löysin muut matkalaisista ja aloitin varovaisesti tilaamalla litran tuopin olutta ja jonkun safkat (Haxt or something). Olut maistui ja ruokakin oli erittäin hyvää lukuun ottamatta perunaa joka oli jotenkin kummallisesti valmistettu ja maistui kumilta. Paikallisetkaan eivät osanneet selittää sitä englanniksi, joten en tiedä mitä sille oli tehty.
Tämän jälkeen suuntasimme hostelliimme, jonka alakerrassa oli kohtuulliset halpaa olutta ainakin Happy Hourin aikaan. joimme siinä muutama litran tuopit ja joskus puolen yön aikaan suurin osa porukasta meni yökerhoon joka oli ilmeisesti aika suuri. Minua ei yökerhot kiinnostanut joten ostimme yhden meksikolaisen ja yhden unkarilaisen kanssa kaupasta kaljat ja menimme kadulle kuuntelemaan erään katusoittajan soittoa. Itseasiassa hän oli aika hyvä ja mielenkiintoinen persoona. Heitin hänelle 50 senttiä, mutta hän tarjosi minulle 50e. Wtf? kieltäydyin. Myöhemmin jutustelin hänen kanssaan ja selvisi että hän on gynegologi, joka soittelee lisätienestien toivossa kadulla. Kysyin mikä juttu tuo viiskymppinen oli niin hän vastasi että tykkää nähdä ihmisten reaktioita. Joskus kolmen maissa painuttiin hostelliin nukkumaan.
Aamulla kympiltä aamupalalle ja puolilta päivin katsomaan paikallista jalkapallostadionia, mikä oli melko tyylikäs. Siellä kaljat naamaan ja pienten "faniostosten" kautta English Parkkiin joka oli suunnattoman kokoinen puisto. Sen läpi virtaa joki, jossa on mahdollisuus surffata. Harmi vaan että siellä oli siivoukset käynnissä. Mikä pointti on siivota jokea? Ei voi ymmärtää.
Jokunen tunti vietettynä kaikilla oli nälkä, joten päätimme etsiä safkapaikan. Paikan nimi oli Golden Palace joka näytti sisältä ihan tyylikkäältä. Palvelu sitten oli toista. Tilasin erään suomalaisen kanssa puoliksi kahdelle tarkoitetun "Mixed grillin" vartin päästä tarjoilija tulee keromaan ettei kyseistä annosta voida valmistaa. No tilaamme sitten toiset ateriat, joiden saapumista sai odottaa 20min. Tässä ajassa muut olivat jo syöneet. Ateria maistui melko pahalta ja oli hyvin kuivaa. Lisäksi heillä oli ongelmia löytää minulle haarukkaa. Kesken ruokailuamme tarjoilijatar saapui pöytäämme ja kertoi että meidän täytyi maksaa välittömästi, koska hänen pomonsa haluaa rahat. Ok ei siinä mitään. Tyttö tuo meille väärän laskun, kahdesti ja lopulta luovuttaa ja tulee pöytään istumaan kysyen mitä kukakin tilasi ja laskien iPhonellansa mitä kenenkin tulisi maksaa.
Tämän jälkeen hostelliin välikuolemat ja sen jälkeen hostellin baariin litran tuoppeja. Myöhemmin minäkin lähdin yökerhoon joka oli iso, likainen ja musiikki soi liian kovalla. Niin kovalla että korvia särki.
Sunnuntai aamuna herätys oli aikaisin koska huoneet piti luovuttaa yhdeksään mennessä ja lähtö eräälle linnalle Alppien läheisyydessä oli aikaisin. Sinne ajo kesti pari tuntia mutta oli se kyllä näkemisen arvoinen. Alpit siintävät taustalla ja ruska on tarttunut lehtiin. Olisin voinut viettää siellä useita tunteja katsellen vain maisemia. harmi vaan että kamerani oli kiireessä jäänyt kotiin. Neljän maissa bussimme nokka taittui kohti Paderbornia, johon saavuimme puolen yön aikoihin.
No tulipa tekstiä rommin voimalla. Nyt täytyy suunnata etkoille ennen illan bileitä. Korjaan kirjoitusvirheitä myöhemmin jos krapulaltani jaksan. (tuskin jaksan)
Kuulemiin!
Tänään on torstai ja mahdollisesti suurimmat kekkerit Paderbornissa ikinä. Viime bloggauksesta on aikaa. Syitä saattaa olla laiskuus tai se, etten koe kenenkään olevan kiinnostunut normi askareista arjen keskellä. Toisaalta kävimme kyllä joku aika sitten Amsterdamissa, mutta mitä tapahtui siellä, jääköön sinne.
Aanyway. Viime viikonloppuna meillä oli mahdolllisuusvierailla Munchenissä, tuossa Octoberfest-kaupungissa, joka on "hieman" suurempi kuin tämä meidän Paderbornimme. Matkan järjesti paikallinen järjestö (Eurobiz), joka hoitaa erinäköisiä matkoja vaihto-oppilaille pitkin vuotta. Tämä matka oli ensimmäinen suurempi matka, johon oli rajoitettu osallistumismäärä 45hlö ja hintaa 75e sisältäen majoitukset, matkat ym. Itsestään selvää olikin, ettei jokainen halukas yli sadasta vaihto-oppilaasta mahtunut mukaan. Itse olin toisella varasijalla, ja sain onnekkaasti kuulla pääseväni mukaan alku viikosta parin henkilön peruttua.
Matka bussilla Paderbornista Muncheniin tulisi kestämään n.8h joten lähtö oli aikaisin kello 5.45. Tämähän ei ollut tietenkään ongelma koska edellisenä iltana yliopistolla oli Erasmuksen 25 vuotis juhlat, joissa tuli naukkailtua olutta pitkin yötä, tarkoituksena selviytyä samoilla silmillä bussiin. Toisin kuitenkin kävi.
Herään perjantai aamuna klo 10.16 puhelimessa 7 vastaamatonta puhelua buddyltani, joka oli myös lähdössä matkalle. Tajusin että olin missannut bussin ja soitin pikaisesti buddylleni. Hän oli ilmeisesti nukkumassa, koska kuulosti juuri siltä kuin vasta herännyt voi kuulostaa. Mietin hetken vaihtoehtojani, yksin Paderbornissa vai muiden mukana Munchenissä. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Olisin pukenut vaatteet ylleni, mutta koska ne olivat ylläni jo herätessäni, nappasin edellisenä iltana valmiiksi pakatun repun mukaan ja säntäsin bussipysäkille tavoitteena päästä juna-asemalle. Bussi oli juuri lähdössä ja jouduin alentumaan ja juoksemaan ehtiäkseni bussiin. Saavuttuani asemalle seuraavan Muncheniin menevän junan lähtöön oli aikaa 2min. Juna oli ICE ja tiesin sen maksavan mukavasti mutten voinut missata Muncheniä. Ostin lipun automaatista ja hintaa sille napsahti mukavat 116e. Tämän jälkeen säntäsin laiturille jossa juna jo odottikin.
Yhteys oli harvinaista kyllä suora ja matkan tuli kestää vain 4h 22min. Tämä tarkoitti sitä että olisin perillä vain noin 30min myöhemmin kuin muut. Toisin kuitenkin kävi. Noin puoli tuntia ennen arviotitua saapumisaikaa juna pysähtyy ja kuuluttaja kuuluttaa jotain saksan kielellä mitä en luonnollisesti ymmärtänyt. Kuulutuksen loputtua ihmiset junassa alkavat pitämään ääntä ja erotan sanat scheisse. Kysyn viereiseltä matkustajalta mistä on kyse ja hän vastaa että edessä on tulipalo?, joten joudumme ajamaan tunnin takasin ja kiertämään toista kautta, joka johtaa kahden tunnin myöhäisempään saapumiseen. Noh ei siinä auttanut kuin mennä ravintolavaunuun oluelle.
Lopulta kello 17.30 saavun Munchenin rautatieasemalle. Utelen buddyltani hostellimme osoitteen ja missä he ovat tällä hetkellä. 10min myöhemmin löydän hostellin jonka tyttö respassa puhui suomea! Tältä sain kartan ja sain selville miten pääsen Hofbräuhauseen, yhteen maailman tunnetuimmista pub-ravintoloista. Sieltä lopulta löysin muut matkalaisista ja aloitin varovaisesti tilaamalla litran tuopin olutta ja jonkun safkat (Haxt or something). Olut maistui ja ruokakin oli erittäin hyvää lukuun ottamatta perunaa joka oli jotenkin kummallisesti valmistettu ja maistui kumilta. Paikallisetkaan eivät osanneet selittää sitä englanniksi, joten en tiedä mitä sille oli tehty.
Tämän jälkeen suuntasimme hostelliimme, jonka alakerrassa oli kohtuulliset halpaa olutta ainakin Happy Hourin aikaan. joimme siinä muutama litran tuopit ja joskus puolen yön aikaan suurin osa porukasta meni yökerhoon joka oli ilmeisesti aika suuri. Minua ei yökerhot kiinnostanut joten ostimme yhden meksikolaisen ja yhden unkarilaisen kanssa kaupasta kaljat ja menimme kadulle kuuntelemaan erään katusoittajan soittoa. Itseasiassa hän oli aika hyvä ja mielenkiintoinen persoona. Heitin hänelle 50 senttiä, mutta hän tarjosi minulle 50e. Wtf? kieltäydyin. Myöhemmin jutustelin hänen kanssaan ja selvisi että hän on gynegologi, joka soittelee lisätienestien toivossa kadulla. Kysyin mikä juttu tuo viiskymppinen oli niin hän vastasi että tykkää nähdä ihmisten reaktioita. Joskus kolmen maissa painuttiin hostelliin nukkumaan.
Aamulla kympiltä aamupalalle ja puolilta päivin katsomaan paikallista jalkapallostadionia, mikä oli melko tyylikäs. Siellä kaljat naamaan ja pienten "faniostosten" kautta English Parkkiin joka oli suunnattoman kokoinen puisto. Sen läpi virtaa joki, jossa on mahdollisuus surffata. Harmi vaan että siellä oli siivoukset käynnissä. Mikä pointti on siivota jokea? Ei voi ymmärtää.
Jokunen tunti vietettynä kaikilla oli nälkä, joten päätimme etsiä safkapaikan. Paikan nimi oli Golden Palace joka näytti sisältä ihan tyylikkäältä. Palvelu sitten oli toista. Tilasin erään suomalaisen kanssa puoliksi kahdelle tarkoitetun "Mixed grillin" vartin päästä tarjoilija tulee keromaan ettei kyseistä annosta voida valmistaa. No tilaamme sitten toiset ateriat, joiden saapumista sai odottaa 20min. Tässä ajassa muut olivat jo syöneet. Ateria maistui melko pahalta ja oli hyvin kuivaa. Lisäksi heillä oli ongelmia löytää minulle haarukkaa. Kesken ruokailuamme tarjoilijatar saapui pöytäämme ja kertoi että meidän täytyi maksaa välittömästi, koska hänen pomonsa haluaa rahat. Ok ei siinä mitään. Tyttö tuo meille väärän laskun, kahdesti ja lopulta luovuttaa ja tulee pöytään istumaan kysyen mitä kukakin tilasi ja laskien iPhonellansa mitä kenenkin tulisi maksaa.
Tämän jälkeen hostelliin välikuolemat ja sen jälkeen hostellin baariin litran tuoppeja. Myöhemmin minäkin lähdin yökerhoon joka oli iso, likainen ja musiikki soi liian kovalla. Niin kovalla että korvia särki.
Sunnuntai aamuna herätys oli aikaisin koska huoneet piti luovuttaa yhdeksään mennessä ja lähtö eräälle linnalle Alppien läheisyydessä oli aikaisin. Sinne ajo kesti pari tuntia mutta oli se kyllä näkemisen arvoinen. Alpit siintävät taustalla ja ruska on tarttunut lehtiin. Olisin voinut viettää siellä useita tunteja katsellen vain maisemia. harmi vaan että kamerani oli kiireessä jäänyt kotiin. Neljän maissa bussimme nokka taittui kohti Paderbornia, johon saavuimme puolen yön aikoihin.
No tulipa tekstiä rommin voimalla. Nyt täytyy suunnata etkoille ennen illan bileitä. Korjaan kirjoitusvirheitä myöhemmin jos krapulaltani jaksan. (tuskin jaksan)
Kuulemiin!
perjantai 5. lokakuuta 2012
Es regnet
Kesä taitaa olla nyt ohi tässä kaupungista. Vettä täällä sataa lähes
päivittäin ja lämpötila pyörii enää noin 15 asteen tietämillä. Päivät on
mennyt kielikurssilla ja iltaisin olemme pyörineet kuppiloissa. Mukaan
mahtuu myös yksi reissu maailman suurimpaan tietokonemuseoon.
Crash course loppui tänään ja ensi viikolla semesteri alkaa virallisesti. Olen kai nyt saavuttanut saksan kielen tason A 1.2. Päätin jatkaa saksan kielen opiskelua vielä lisää ottamalla Afternoon coursen (8 ECTS), jota on maanantaista torstaihin pari tuntia päivässä. Semesterin alkaminen alkaa näkyä jo yliopistollakin kun uudet fuksit aloittivat fuksiviikkonsa. Ensi viikolla porukan määrä tulee varmasti vielä lisääntymään.
Luulin
että 144 000 ihmisen kaupunki olisi suuri verrattuna esimerkiksi Lappeenrantaan, mutta nyt pidempään täällä hengailleena paikka alkaa
tuntua kyllä melko pieneltä. Eipä tuo ihmismäärä juurikaan katukuvassa näy. Kaupunkina tämä paikka on kuitenkin ihan
nätti lukuisine kirkkoineen ja viheralueineen. Harmi vaan ettei kelit
jatkuneet lämpöisinä jotta olisi päässyt enemmän puistoilemaan.
Kävimme tosiaan pari viikkoa sitten Heinz Nixfordin tietokonemuseossa, joka on kuuleman mukaan maailman suurin tietokonemuseo. Olihan se kookas. Museo koostui kahdesta kerroksesta, johon oli laitettu näytille jos jonkinmoista vempelettä eri vuosikymmeniltä ja -sadoilta. Aluksi kävimme läpi opastetun kierroksen jonka jälkeen tutustuimme paikkaan vapaasti. Opastettu kierros oli kyllä yksi puuduttavimmista kokemuksista täällä ollessani ja taas muistui mieleen etten ole kovin suuri museofani. Mutta tulipahan nähtyä sekin paikka.
Huomenna on vuorossa päivän reissu lähikaupunkiin Detmoldiin ja viikon päästä on tarkoitus lähteä pyörähtämään naapurivaltiossa Hollannissa, kohteena Amsterdam. Ehkä sieltä syntyy joitain tarinoita kerrottavaksi.
Crash course loppui tänään ja ensi viikolla semesteri alkaa virallisesti. Olen kai nyt saavuttanut saksan kielen tason A 1.2. Päätin jatkaa saksan kielen opiskelua vielä lisää ottamalla Afternoon coursen (8 ECTS), jota on maanantaista torstaihin pari tuntia päivässä. Semesterin alkaminen alkaa näkyä jo yliopistollakin kun uudet fuksit aloittivat fuksiviikkonsa. Ensi viikolla porukan määrä tulee varmasti vielä lisääntymään.
Schloss Neuhaus |
Kävimme tosiaan pari viikkoa sitten Heinz Nixfordin tietokonemuseossa, joka on kuuleman mukaan maailman suurin tietokonemuseo. Olihan se kookas. Museo koostui kahdesta kerroksesta, johon oli laitettu näytille jos jonkinmoista vempelettä eri vuosikymmeniltä ja -sadoilta. Aluksi kävimme läpi opastetun kierroksen jonka jälkeen tutustuimme paikkaan vapaasti. Opastettu kierros oli kyllä yksi puuduttavimmista kokemuksista täällä ollessani ja taas muistui mieleen etten ole kovin suuri museofani. Mutta tulipahan nähtyä sekin paikka.
Huomenna on vuorossa päivän reissu lähikaupunkiin Detmoldiin ja viikon päästä on tarkoitus lähteä pyörähtämään naapurivaltiossa Hollannissa, kohteena Amsterdam. Ehkä sieltä syntyy joitain tarinoita kerrottavaksi.
perjantai 7. syyskuuta 2012
Ich heiße Jonne
Viides päivä ja ensimmäinen lause opittu. Tänään siis alkoi saksan kurssi nimeltä Crash Course, jonka tarkoituksena on takoa päähämme saksan kieltä seuraavan neljän viikon ajan. Sitä ennen kuitenkin on jo kulunut neljä yötä siitä kun saavuttiin. Tässä pieni yhteenveto alkuviikon tapahtumista.
Lentomme oli siis sunnuntaina. Vastoin aikaisempia ennakkoluuloja lento Ryanairilla sujui todella kivuttomasti vaikka varustelutaso ei ollut päätä huimaavaa. En tosin odottanutkaan saavani mitään ilmaiseksi, en edes vessassa asiointia. Kuitenkaan vessassa käynti ei maksanut mitään, vaikka kaikkea muuta oli tarjolla arpalipuista savuttomiin tupakoihin. Ja vaikka kyseessä olikin halpalentoyhtiö, en edelleenkään pidä kapteenin laskeutumissuoritusta aplodien arvoisena asiana. Ehkä muilla matkustajilla oli sitten huonompia kokemuksia lentokoneen alas tuonnista.
Alkuperäisenä suunnitelmanamme oli kulkea junalla väli Düsseldorf-Paderborn. Päätimme kuitenkin poiketa tästä suunnitelmasta ja vuokrata auto matkaa varten. Mukaamme lähtikin komea Opeli hintaan 180e+bensat. Auton pystyimme vuorokautta myöhemmin palauttamaan Paderbornin toimipisteeseen. Menopelillä matka sujuikin mukavasti pientä nälkäistä harha-askelta lukuunottamatta paikkaan nimeltä Schalke, joka oli täysin kuollut. Sieltä ei ruokaa saanut, joten jatkoimme matkaa autobahneja ajellen muiden painaen kahtasataa ohi. Kuin ajaisi Suomen moottoritietä 60km/h, vaikka oma mittarimme näyttikin 140km/h.
Saavuttuamme Paderborniin kävimme syömässä paikallisessa pitseriassa(Pizza Toni) pitsat, joista oli saatavilla kolmea eri kokoa; klein, 24ers, 40ers. Koot ilmeisesti ilmoittavat pitsan halkaisijan. Suomipojat tietenkin nälkäisinä valitsivat pitsat kokoa 40ers. Muutamaa hetkeä myöhemmin pitsat osoittautuivat liian suureksi palaksi ja pojat joutuivat yhtä(minä) lukuunottamatta jättämään loput myöhempään nautintoa varten.
Ruokailun jälkeen yhden meistä buddy piti pienen kaupunkikierroksen, jonka jälkeen erkanimme omien buddyjen kanssa kohti asuntojamme. Asuntojen kunnossa oli todella paljon vaihtelevuutta. Asuntoni Mersinwegissä osoittautui todella siistiksi ja hyvin mukavaksi pikku yksiöksi. Toisin taas kävi parille muulle seurueessamme, joiden rotanloukut Vogeliusvegillä ovat verrattavissa, no rotan luokkuihin.
Alkuviikko on mennyt hyvin pitkälti kaikkien pakollisten perusasioiden hoidossa, kuten matkapuhelinliittymän ja petivaatteiden hankinnoissa.Siinä sivussa on tullut iltaisin maisteltua muutamia oluita. Vaikka tämä ilta menee kotona istuskellessa, huomenna tarkoituksena on osallistua kaupunkikierrokselle, jonka jälkeen illalla suuntaamme tutustumaan kaupungin kuppiloihin.
Tschüs!
Tunnisteet:
Pizza Toni,
Ryanair
Sijainti:
Paderborn, Saksa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)